Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan valtio on tietyin edellytyksin velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Jos vahinko on aiheutettu julkista valtaa käytettäessä, vahingonkorvaus käsittää vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Esityksessä ehdotetaan perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä, joka koskee kaikkia perinnönjaon peräyttämistilanteita. Ehdotus on näin ollen laajempi kuin mitä eduskunta on ensimmäisessä lausumassaan edellyttänyt. Toisaalta esitys ei sisällä ehdotusta perintö- ja testamenttisaannon vanhentumista koskevan sääntelyn uudistamiseksi. Perintö- ja testamenttisaannon vanhentumista koskevan sääntelyn uudistamisen tarvetta on arvioitu erikseen eikä sääntelyn muuttamista ole katsottu tarpeelliseksi.
Jos perittävän kuoleman jälkeen on toimitettu ositus tai omaisuuden erottelu ja kuolinpesä on tuolloin luovuttanut omaisuutta avio- tai avopuolisolle huomattavasti enemmän kuin se olisi ollut velvollinen luovuttamaan, myös ositusta tai omaisuuden erottelua voidaan ehdotuksen mukaan oikaista. Sama koskee avopuolisolle annettua avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011) 8 §:ssä tarkoitettua hyvitystä.
Saksa
Esityksen tavoitteena on luoda aineellinen ja menettelyllinen sääntely perinnönjaon oikaisemiseksi tilanteessa, jossa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus perintöön on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Sääntely soveltuu yhtäältä niihin tapauksiin, joissa perillisen tai testamentin saajan oikeus perintöön on ollut olemassa jo silloin, kun oikaistava perinnönjako on toimitettu, ja toisaalta niihin tapauksiin, joissa esimerkiksi perintöoikeuden muodostava suhde vahvistetaan vasta toimitetun perinnönjaon jälkeen.
Jos jaossa on loukattu legaatin saajan oikeuksia ja hän esittää tätä koskevan vaatimuksen ennen oikeutensa vanhenemista, se kuolinpesän osakas, joka on joutunut luovuttamaan osuudestaan omaisuutta legaatin täyttämiseksi, voi vaatia muilta kuolinpesän osakkailta osuutensa täydentämistä kadonneista henkilöistä annetun lain 19 §:n mukaisella tavalla.
Palautusvelvollisuus on pääsääntöisesti esinekohtaista. Esinekohtaisuudesta ehdotetaan kuitenkin poikettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen. Tässä tilanteessa palautusvelvollinen voisi valita, että hän omaisuuden luovuttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän, joka vastaa hänen liikaa saamansa omaisuuden arvoa. Toisin kuin tilanteessa, jossa jo perinnönjakohetkellä jako-osakkaan asemassa oleva perillinen tai testamentin saaja on sivuutettu, tällaisessa tilanteessa jakoon osallistuneilla osakkailla ei ole ollut jakoa tehdessään mahdollisuutta ottaa huomioon jaon jälkeen perillisasemansa vahvistuttanutta perillistä. Tästä syystä on perusteltua, että palautusvelvollisella on tuolloin mahdollisuus valita, palauttaako hän kuolinpesään jaossa saamansa omaisuuden vai liikaa saamansa omaisuuden arvoa vastaavan rahamäärän.
Ruotsi
Palautusvelvollisen tulee palauttaa myös omaisuudesta saamansa hyöty ja tuotto. Jos omaisuutta ei voida palauttaa, sovelletaan palautusvelvollisuuteen perusteettoman edun palautusta koskevia säännöksiä. Palautusvelvollinen on oikeutettu korvaukseen esineeseen pannuista kustannuksista. Vahingonkorvausvelvollisuuteen omaisuuden huonontumisesta sekä omaisuuden käytön ja hyödyn hyvittämiseen asian vireilläoloaikana sovelletaan omistajan ja haltijan suhdetta koskevia yleisiä säännöksiä.
Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus perinnönjaon peräytymisestä ja peräytymiseen liittyvää omaisuuden palautusvastuuta koskevasta sääntelystä. Ehdotettavan sääntelyn tuli kattaa kaikki perinnönjaon peräytymistilanteet.
Esityksellä on suoria vaikutuksia viranomaistoimintaan siltä osin kuin kuolinpesään joudutaan hakemaan pesänselvittäjä omaisuuden palauttamiseksi kuolinpesään tai pesänjakaja oikaisujakoa varten. Nämä hakemukset käsitellään käräjäoikeuksissa. Toisaalta perinnönjaon oikaisuun liittyviä kanteita käsitellään tuomioistuimissa nykyisinkin vailla ehdotetun sääntelyn kaltaista tukea esimerkiksi perusteettoman edun palautusta ja pesänjakajan määräämistä koskevina asioina. Tuomioistuinten arvion mukaan ehdotuksella ei ole kuin vähäisiä ja väliaikaisia asioiden määrää lisääviä vaikutuksia tuomioistuinten toimintaan. Myös vaikutukset oikeusaputoimistoille tulevat jäämään tapausten lukumäärän vuoksi vähäiseksi.
Saksan siviililakikirjassa (BGB) säädetään perillisen oikeudesta vaatia palautettavaksi omaisuutta, jonka joku on saanut kuolinpesästä ilman tosiasiallista perintöoikeutta. Perintönä saatuun omaisuuteen rinnastetaan omaisuus, joka on hankittu perintönä saaduilla varoilla. Palautusvelvollisuus alkaa tällöin siitä hetkestä, kun palautusvelvollinen on saanut tiedon sijaan tulleen omaisuuden rinnastettavuudesta perintöön.
Työryhmävalmistelun aikana kuultiin valtiovarainministeriön ja Verohallinnon edustajia.
Tanska
Sellaiset tilanteet, joissa perillinen tai yleistestamentin saaja on perinnönjaossa sivuutettu, ovat nykyisinkin mahdollisia. Käytettävissä ei ole tarkkoja tietoja näiden tapausten yleisyydestä. Suhteessa kaikkiin vuosittain toimitettaviin perinnönjakoihin niiden määrän voidaan kuitenkin arvioida olevan hyvin vähäinen.
Esitetyn sääntelyn lähtökohtana ovat yhtäältä perintökaaren 21 luvun säännökset perinnönjaon peruuntumisesta tilanteessa, jossa perinnönjako on toimitettu ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu, ja toisaalta kuolleeksi julistamisesta annetun lain säännökset omaisuuden luovutusvelvollisuudesta tilanteessa, jossa kuolleeksi julistettu palaa ja vaatii omaa omaisuuttaan takaisin. Koska osapuolten asema on kuitenkin osin erilainen kuin edellä mainituissa tilanteissa, ei mainittua sääntelyä ehdoteta sovellettavaksi sellaisenaan. Perinnönjaon oikaisusta esitetään säädettäväksi perintökaareen otettavassa uudessa 23 a luvussa.
Vaikutukset kotitalouksien asemaan
Eduskunta on hyväksyessään uuden isyyslain arvioinut vallitsevan sääntelyn riittämättömäksi ottaen erityisesti huomioon tilanteet, joissa isyys vahvistetaan ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta miehen kuoleman jälkeen ja lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettu perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus valmistelee esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattavat sääntelyä ja pitävät tärkeänä, että perinnönjaon oikaisua ja palautusvastuuta koskevat perusteet ja menettelyt ovat yhdenmukaiset kaikissa niissä tapauksissa, joissa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus on sivuutettu.
Ehdotus liittyy osaksi 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevaan isyyslakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan yhtä aikaa uudistetun isyyslain kanssa.
Tanskan laissa kuolinpesän jakamisesta (lov om skifte af dødsboer nr 383 af 22/05/1996) on säännökset tilanteista, joissa perinnönjakotuomioistuin voi täydentää perinnönjakoa tai tehdä perinnönjakoa koskevan uuden päätöksen. Tuomioistuin voi ryhtyä mainittuihin toimiin, kun 1) on ilmaantunut uutta omaisuutta tai uusia velkoja, 2) perintö on jaettu virheellisesti tai ositus on virheellisesti toimitettu, 3) kuolinpesän käsittelyssä on tapahtunut oleellinen virhe, 4) perintövero on laskettu virheellisesti ja perillinen tai testamentin saaja pyytää uudelleenkäsittelyä, 5) kuolinpesän käsittelyn selvitystapaa muutetaan, tai 6) muutoin on ilmaantunut kuolinpesän käsittelyyn vaikuttavia tai kolmannen osapuolen oikeusasemaan liittyviä merkittäviä uusia tietoja.